Audrey Magee :Sopimus

Kuka luki? Äiti

 

 

Toisen maailman sodan aikaisesta Saksasta on kirjoitettu niin paljon erilaisia kirjoja, että luulisi näkökulmien jo loppuvan. Natsiaikaa kuvaavat romaanit alkavat muistuttaa yhä enemmän toisiaan. Irlantilainen Audrey Magee löytää kirjassaan uuden juonteen natsien toiminnan vaikutuksista. Kirja kertoo saksalaisesta naisesta, joka solmii sokkoavioliiton saksalaisen sotilaan kanssa ja lupaa odottaa miehen paluuta itärintamalta. Odotus kestää kahdeksan pitkää vuotta.

Erikoista on, että nainen kertoo Stalingradin piirityksessä mottiin jääneiden sotilaiden selviytymistaistelusta kuin olisi itsekin ollut mukana kokemassa sodan raakuudet. Peter selviytyy eläen toivossa nähdä vielä vaimonsa ja poikansa. Kun hän palaa selviää, ettei poika ole hänen.

Natsipuolueen suojissa isä järjestelee naiselle mukavat oltavat kotirintamalla, eikä tämä tunne myötätuntoa juutalaisia kohtaan, vaikka ei heitä sorrakaan. Itsekkyys, oma etu ja laumasieluisuus kulkevat käsikädessä. Nainen on tietoinen vääryyksistä, mutta ei uhraa niille ajatuksiaan. Vasta sodan kääntyessä tappiolliseksi Saksalle sodan julmuus tulee myös naisen elämään.

Kirja ei ole viihteellistä iltalukemista. Onnellista loppua ei ole. Kirja ei anna vastausta ikuiseen kysymykseeni miksi saksalaiset lähtivät mukaan natsien kiihotukseen kansanryhmää kohtaan ja antoivat kaiken tapahtua kirjoittaen alle Euroopan historian suurimman häpeätahran. "Emme tienneet" ei riitä minulle.

Paula Havaste: Tuulen vihat, Maan vihat ja Veden vihat-trilogia

Helsinki Gummerus 2014,2015,2016

Kuka luki? Äiti

Havasten kirjasarja on kuvitteellinen kertomus 1100- luvulta naisen elämästä.

Hämeen sydämessä päähenkilö Kerte kasvaa, iloitsee kaikesta pienestä, markkinamatkalta ostetusta lasi-helmestä, uudesta korusta olkapäillä.

Kerte taitaa vanhat parannuskeinot, taiat, loitsut ja palvoo vainajien henkiä uhrilehdossa. Kun mies, Lalli, murhaa piispa Henrikin Köyliön järven jäällä, Kerte lähtee yksin pakomatkalle ja päätyy Tukholmaan.

Sisareni ei pitänyt kirjoista, koska ne hänen mielestään sisälsivät liian paljon taikauskoa ja pakanallisia uskomuksia, mitäpä 1100-luvun ihminen kuin luonnonjumalia, joiden uskoi kaikkea elämää hallitsevan.

Kolmannessa kirjassa Veden vihat matkalla Turkuun Kerte rantautuu haaksirikkoisessa laivassa Tallinnaan, missä viettää talven kohtalaisen onnellisena, mutta kaipailee Turkuun ja sieltä kotikonnulleen. Ajattelin, että seuraava kirja onkin varmaan nimeltään Metsän vihat missä Kerte taivaltaa lapsensa ja koiransa kanssa metsien halki kotiinsa.

Havasten historialliset viihdekirjat eivät sisällä Kaari Utrion kirjojen romantiikkaa, eikä kirjan lopussa aina kaikki ole hyvin. Enemmän ne kertovat arjen taisteluista kaikkia vastuksia vastaan. Päähenkilö on vahva nainen, joka näyttää selviytyvän kansannaisen tapaan neuvokkuudellaan kerta kerran jälkeen.

Kirjasarja on löytö kotimaisten historiallisten viihdekirjojen joukossa ja pitää kirjan ääressä alkulehdiltä kirjan loppuun ja jatkoa jää odottamaan. Kirjan mukana elää historiassa.