Audrey Magee :Sopimus

Kuka luki? Äiti

 

 

Toisen maailman sodan aikaisesta Saksasta on kirjoitettu niin paljon erilaisia kirjoja, että luulisi näkökulmien jo loppuvan. Natsiaikaa kuvaavat romaanit alkavat muistuttaa yhä enemmän toisiaan. Irlantilainen Audrey Magee löytää kirjassaan uuden juonteen natsien toiminnan vaikutuksista. Kirja kertoo saksalaisesta naisesta, joka solmii sokkoavioliiton saksalaisen sotilaan kanssa ja lupaa odottaa miehen paluuta itärintamalta. Odotus kestää kahdeksan pitkää vuotta.

Erikoista on, että nainen kertoo Stalingradin piirityksessä mottiin jääneiden sotilaiden selviytymistaistelusta kuin olisi itsekin ollut mukana kokemassa sodan raakuudet. Peter selviytyy eläen toivossa nähdä vielä vaimonsa ja poikansa. Kun hän palaa selviää, ettei poika ole hänen.

Natsipuolueen suojissa isä järjestelee naiselle mukavat oltavat kotirintamalla, eikä tämä tunne myötätuntoa juutalaisia kohtaan, vaikka ei heitä sorrakaan. Itsekkyys, oma etu ja laumasieluisuus kulkevat käsikädessä. Nainen on tietoinen vääryyksistä, mutta ei uhraa niille ajatuksiaan. Vasta sodan kääntyessä tappiolliseksi Saksalle sodan julmuus tulee myös naisen elämään.

Kirja ei ole viihteellistä iltalukemista. Onnellista loppua ei ole. Kirja ei anna vastausta ikuiseen kysymykseeni miksi saksalaiset lähtivät mukaan natsien kiihotukseen kansanryhmää kohtaan ja antoivat kaiken tapahtua kirjoittaen alle Euroopan historian suurimman häpeätahran. "Emme tienneet" ei riitä minulle.