Chris Cleave

Sodassa ja rakkaudessa

Gummerus 2016

s.480

Kuka luki? Tytär

Luin viime yönä loppuun Chris Cleaven sodassa ja rakkaudessa. En malttanut laskea kirjaa kädestäni, mikä on aina hyvän kirjan merkki. Lukukokemus oli hyvä, ei toki aivan järisyttävä,mutta aion ehdottomasti tutustua kirjailijaan paremmin. Chris Cleaven läpimurtokirja Little Been tarina nousee ehdottomasti lukulistalleni.

Sodassa ja rakkaudessa kertoo toisen maailmansodan alkuvuosista. Kun sota syttyy, Alistair ilmoittautuu vapaaehtoiseksi. Mary haluaa myös kantaa kortensa kekoon, mutta päätyy opettamaan hylättyyn kouluun lapsia, joita kukaan ei huoli evakkoon. Tom puolestaan haluaa välttää koko sodan. Päähenkilöiden elämät kietoutuvat yhteen ja kukin pohtii moraalisia kysymyksiä oman elämänsä valossa. Alistair joutuu kohtamaan sodan mielettömyyden Dunkerquessa ja Maltan piirityksessä. Mary kapinoi yhteiskuntaluokkansa tekopyhyyttä vastaan opettaessaan tummaihoista Zachary-poikaa, joka ei kelpaa kenellekkään. Tom kärsii tunnontuskia omista valinnoistaan.

Chris Cleaven kieli  ja kirjoitustyyli on mielenkiintoista. Päähenkilöiden käyttämä kieli on paikoitellen epäuskottavan sarkastista. Toisaalta se tuo tarvittavan kepeyden raskaaseen aiheeseen. Sodan mielettömyyttä kuvataan paikoitellen hiuksianostattavasti ja kirja tasapainoilee kepeähkön dialogin, kuivan brittihuumorin ja raskaan aiheen välillä kiitettävästi. Lukukokemus on miellyttävä ja hämmentävä. Sitä jää janoamaan lisää.

Mary liittyy ambulanssijoukkoihin ystävänsä Hildan kanssa Lontoossa:

  ” Siellä on mies. He tuovat hänet ulos.” Mary ja Hilda juoksivat tien yli, ja Hilda kantoi mukanaan lääkelaukkua. Hilda huusi: ” Sanokaa, ettei miehen päätä saa siirtää!” ” No tuskin sitä sinnekkään jätetään.”

Alistair merihädässä Välimerellä:

” Kunhan päästään Brightonin laiturille, eiköhän kiinnitetä tämä paatti jonnekkin ja käydä haukkaamassa kalaperunat?”

Vai kun Alistarilta kysytään sodasta:

”Miten siitä voisi puhua lounaalla? Tylyjen pommikoneiden ja tylyjen tankkien jäljessä oli tullut tylyjä miehiä tylyinä muodostelmina saappaat tiukasti tahdissa kopisten. Hirvittävä tylyys, jota tavalliset miehet olivat paenneet ja jota vastaan poikkeukselliset miehet olivat sännänneet, ja he olivat jauhautuneet pehmeään ranskalaiseen liejuun, sillä tasaista jälkeä kyntävien tankkien telaketjut eivät tehneet eroa ruumiin ja saven välillä. Alistair näki ystäviensä rusentuneet, litistyneet kasvot.